torstai 27. marraskuuta 2014

Minäkin tahdon



Unkarissa totuin hymähtelemään, kun eteläeurooppalaiset kuomani kyselivät, miten Suomessa oikein voi elää. Sitä tuli tänään mietittyä, kun päätin lähteä lenkille valoisaan aikaan graniitinharmaan taivaan alle ja märän sumun keskelle, lämpöä +4 astetta. Tulin kuitenkin siihen johtopäätökseen, että kaikesta huolimatta asun erittäin mielelläni juuri täällä, missä 9 kuukautta vuodesta kamppaillaan enemmän tai vähemmän epäsuosiollisia sääolosuhteita vastaan.

Ehkä juuri se kamppailu on opettanut meille, että hyvien asioiden puolesta kannattaa taistella vaikka hammasta purren, ylämäkeen ja selässä viikon polttopuut. Hyvien asioiden, kuten sosiaaliturvan, rauhan, oikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Kansalaisaloitteen tasa-arvoisen avioliittolain puolesta allekirjoitti 166 851 ihmistä. Se on todella monta ihmistä rakkauden puolesta. Voi vain toivoa, että 200 kansamme edustajaa on samoilla linjoilla, ja voin huomenna sanoa asuvani vieläkin paremmassa maassa.

Nuorena naisena, kaupunkilaisena ja yliopisto-opiskelijana elän ympäristössä, joka näkee lakialoitteen takana pyrkimyksen juuri tasa-arvoon, lupaan rakastaa avoimesti ja lain edessä oman ja kumppanin biologisista ominaisuuksista huolimatta. Kaverini vaihtavat kilpaa profiilikuviaan ilmaistaakseen kannatuksensa ja jakavat aiheeseen liittyviä uutisia ja kirjoituksia. Monien muiden asiantuntija- ja vaikuttajatahojen ohella Psykologiliitto on ilmaissut kantansa lakialoitteen puolesta. Faktoja ja hyviä argumentteja aloitteen tueksi ei siis puutu. Ja siitäkin huolimatta on olemassa iso kansanosa, joka ei ole avannut suutaan sekä pieni kansanosa, joka on kovaäänisesti ja itsepintaisesti vastaan.

Toivon, että Psykologiliiton, MLL:n ja muiden aikuisten ja lasten hyvinvoinnista kiinnostuneiden tahojen kannanotot vaikuttaisivat tähän ensin mainittuun kansanryhmään. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta rakkauden yhdenvertaisuutta kannattavien joukosta löytyy viiteryhmä itse kullekin. Toivon, että yhä useampi avaisi silmänsä sille totuudelle, että yhdenvertaisuus ei ole keneltäkään pois, se on meille kaikille jotain lisää. Tasa-arvoa tarvitaan monella muullakin yhteiskuntaelämän osa-alueella, mutta uskon, että jos olemme valmiita taistelemaan tasa-arvosta nyt, niin olemme sitä jatkossakin.

Ja mitä siihen jälkimmäiseen kansanryhmään tulee, olen pohtinut seuraavaa:
Maailma, ja Suomikin siinä sivussa, on muuttunut ihan hurjasti sinä aikana, kun vanhimmat meistä ovat tätä menoa katselleen. Itse asiassa Suomi on muuttunut ihan hurjasti jo parinkin vuosikymmenen aikana, eivätkä kaikki ole valmiita hyväksymään näitä muutoksia. Näiden ihmisten mielestä pysyvä on turvallista ja muutos on uhka. Jos on elänyt puolet elämästään uskoen siihen, mitä Vanha testamentti, pyhäkoulun opettaja, Räsänen tai isä on rakkaudesta opettanut, ei todennäköisesti ole valmis haastamaan näkemyksiään. Näille ihmisille on samantekevää, kuinka hyviä ja tieteellisen tiedon tukemia argumentteja vastapuoli esittää. Ihminen ei ota vastaan uutta tieto ellei sitä halua. Näiden ihmisten niskaan voi yrittää kaataa tietoa niin paljon kuin ikinä jaksaa kaivosta kantaa, mutta koska ämpäri on väärinpäin, tieto valuu maahan. Ämpärin ympärillä voi olla sateenkaarenkirjava, parkkipaikan kokoinen lätäkkö, mutta sen alle ei pääse kyllä yhtään mitään. Ja ennen kuin päätän tämän vaivaannuttavan ämpärivertauksen totean, että sitä ämpäriä ei hyödytä potkia.

Edustuksellisen demokratian hienous on kuitenkin siinä, että näiden jälkimmäisten ihmisten päitä meidän ei tarvitsekaan yrittää kääntää. Tarvitsemme vain enemmistön 200:sta. Jos emme sitä tällä kertaa saa, on ensi vuonna taas mahdollisuus vaikuttaa eduskunnan kokoonpanoon. Olen varma, että jonakin päivänä kaikki rakkaus on yhtä arvokasta ja yhtäläisesti yhteiskunnan tukemaa ja hyväksymää.

Todella toivon, että se päivä olisi huomenna. Sen kaliiberin ilosanoma olisi omiaan valaisemaan vuoden pimeintä aikaa. Mutta jos ei, niin ei siinä auta kuin painaa leukaa rintaan, taputtaa kaveria olalle ja jatkaa taistelua. Ei me sitä äänioikeuttakaan ilman taistelua saatu.

"I refuse to believe that love, any love, could be wrong."
Suosikki-tv-salapoliisini, ylikonstaapeli William Murdoch

2 kommenttia:

  1. Word ystävä! Täytyy sanoo etten oo kyllä koskaan seurannu politiikkaa näin innoissani :D Ois niin ihanaa, jos tänään ois juhlapäivä.

    Ps. Toi ämpärivertaus sopii loistavasti myös ympäristöministeriön tilanteeseen, harmi vaan et se on ministeri jolla on se ämpäri päässä. :D Nimim. kuuntelin eilen tilitystä haha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään se meni eduskunnan toisesta käsittelystä läpi! Jippii!

      Poista