maanantai 13. lokakuuta 2014

Je suis vivant!

Vaikka heitin haamunkeltaisen t-paitani pyykkiin jo launtai-iltana (sama selkokielellä: viikonlopun viimeinen työpäivä), tuntuu, etten ole vieläkään ihan kokonaan elävien kirjoissa. Viime viikko oli henkisesti ja fyysisesti raskas, joten ei kai ihmekään, ettei sunnuntai riittänyt toipumiseen (siihen mahtui muuten nepalilaista ruokaa, italialaista jäätelöä sekä huikeita mimmejä Suomesta ja Puolasta). Tänään olo on siis ollut virkeä ja viehkeä kuin zombilla konsanaan. Ensimmäinen kurssitapaaminen loppui puoliltapäivin ja ranskantunti alkoi poikkeuksellisesti vasta viideltä, ja mulla oli kunnianhimoinen suunnitelma käyttää hyppytunnit tehokkaasti opiskeluun. Joskus on kuitenkin parempi jättää hommat sikseen ja lähteä katsomaan laivoja. Etenkin, kun niitä löytyy ihan läheltä.

laivat3 laivat2 laivat1

2 kommenttia:

  1. Kannatetaan! Joskus on parempi heittää velvollisuuksilla merilintua. Tärkeää on myös muistaa hengähtää menneiden haasteiden jälkeen, ettei unohdu suorittamaan suorittamasta päästyään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta! Helposti vaan aikataulujen puristuksessa käy niin, ettei koskaan oikein ole "aikaa" kunnolla levätä.Tai pikemminkin sitä vapaata aikaakaan ei osaa omistaa rentoutumiselle, vaan tuhlaa senkin stressaamiseen. :D Meikällä on oppimista vielä tällä saralla!

      Poista