maanantai 18. elokuuta 2014

Muutakin kuin tahroja paperilla

muumit


Join eilen illalla liian vahvaa mateeta liian myöhään, ja kun vanhasta tottumuksesta kiipesin sänkyyn yhdentoista kieppeillä, tajusin olevani pirteä kuin peipponen. Aikani pyörittyäni tartuin vihkoon, jonka sain talvella ystävältäni ajatuksiani varten. Ja kerrankin ajatukset siirtyivät vaivatta paperille. On taottava kun rauta on kuuma, sanotaan, ja niinpä avasin tietokoneen. Kirjoitin vihdoin auki päässäni koko kesän pyörineitä sanoja, viimeistelin yhden pitkään hautuneen tekstin ja lueskelin vanhoja. Kirjoituskyvyttömyys on ahdistanut mua ihan suunnattomasti viime aikoina, joten vaikka kirjoitin yhteensä vain muutaman sivun, en olisi voinut mennä lopulta nukkumaan paremmalla tuulella. Kirjoittaminen on paitsi yksi niistä harvoista asioista, joissa olen ajoittain kokenut olevani hyvä, ennen kaikkea tärkeä henkireikä, tapa saada oma ääni kuuluville. Ehdin jo ajatella, että olen kadottanut sen äänen kokonaan, ja olin helpottunut huomatessani, että osaan edelleen kirjoittaa. En ehkä kovin usein tai kovin paljoa kerralla, mutta kuitenkin.

2 kommenttia:

  1. Aivan ihana kalenteri! Mistä oot tuollaisen bongannu? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vaan ookki! Ateneumista, mut luulen et muualtaki löytyy. :)

      Poista