torstai 29. toukokuuta 2014

#finnishgirl in #miami


Tää on ihan parasta, takana 10 päivän täydellinen rantaloma Floridan helteiden hellimänä ja edessä vielä huoleton viikko kotoisten lihapatojen äärellä! Istun nyt junassa matkalla kohti maaseudun rauhaa ja on viimein aikaa päivitellä kuulumisia ja kuvamaistiaisia instafiltteröidyssä muodossa. Kovin pitkään en ehtinyt Helsingin kotona istuskella (tai siis pyöriä jet lagisena ja keskittymiskyvyttömänä ja yrittää siinä sivussa purkaa, pyykätä ja pakata), sillä lentomme laskeutui HKI-Vantaalle yhdeksältä aamulla.

Olin yrittänyt varautua henkisesti tähän masentavan harmaaseen säähän, mutta kyllä se silti koville otti! Maailmassa on virhe, kun vasta hankittu rusketus pitää peittää pitkillä housuilla. No, onneksi puhelin ja kamera on täynnä kuvia hiekkarannoista ja palmuista, eivätkä ne aurinkoiset muistot ole mielestäkään haalistuneet (siis hyi miten imelältä postikorttikieleltä tää kuulostaa, syytetään sitä, että oon ollu yli vuorokauden hereillä).

Kevään loppukirin jälkeen kaipasin Lomaa isolla ällällä, ja just sitä tämä Miamin reissu kyllä oli. Rasittavasta menomatkasta ehdinkin jo avautua, mutta pian sekin muisto hautautui paljon mukavampien alle. Viikon aikana kandintutkinnon viimeiset opintopisteetkin rapsahtivat rekisteriin iloisesti kuin lottopallot konsanaan, ja suurimpia huolenaiheita olivat punainen nenä (palanut iho on kyllä mielestäni oikeasti tärkeä huolenaihe!) ja pätkivä wifi. Mun suurin pettymys oli se, että en saanut mun frappuchinoon suklaakermavaahtoa edes toisella yrittämällä!

Ei siis pahemmin otettu stressiä mistään, ja Miami oli kyllä ihan täydellinen kaupunki lötköpötköttää rannalla, syödä jäätelöä ja fiilistellä amerikkalaista elämänmenoa. Bongailtiin uimakopperoita, istuttiin bussissa, shoppailtiin, juotiin värikkäitä cocktaileja, muututtiin rusinoiksi uima-altaassa. Maisteltiin todella herkullisia ruokia perulaisesta ja kuubalaisesta keittiöstä. Naureskeltiin Miami Beachin Tinder-tarjonnalle (huono, hyvin hyvin huono) ja bongailtiin kuumia uimavalvojia.



Tehtiin myös päiväretki Key Westiin, Yhdysvaltojen eteläisimpään mantereiseen osaan. Matkaan piti kulua neljä tuntia, mutta jäätävien (huono sanavalinta, kun lämpöä oli lähemmäs 40 astetta) ruuhkien takia venyi seitsemäksi. Maisemat olivat onneksi ihan mahtavat! Tie Florida Keysin läpi kulkee keskellä turkoosina kimmeltävää merta, hellyyttävän amerikkalaisia tienvarsikaupunkeja ja upeaa Evergladesin rämealuetta.



Suurin osa ajasta kuitenkin vietettiin rannalla tai ravintoloissa hengaillen, mikä oli ihan toisenlaista mutta erittäin tervetullutta matkustelua kuin mitä olen aiemmin harrastanut. Nyt on jalat kahvinruskeat, nenänvarrella pisamia ja tili tyhjä, mutta ei mieli ja sydän taas yhtä kokemusta rikkaampi. Jaan myöhemmin lisää tarinoita ja kuvia (ja ostokseni!) sitä mukaa kuin muistan ja ehdin, mutta ainakin vielä huomenna aion lagittaa rauhassa, käydä kirjastossa ja vaan olla.
Kiitos Miami!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti