tiistai 4. helmikuuta 2014

5 Things Right Now

Mä olen laiska huono kirjoittamaan ajankohtaisia päivityksiä, joten aattelin nyt tehdä tällaisen kivan pikku katsauksen siihen, mitä tällä hetkellä puuhaan. Tai pikemminkin, mitkä asiat tällä hetkellä on poikkeuksellisen jees.

paita

H&M:n luonnonvalkoinen villaneule. Alan olla siinä iässä, että mukavuus (en mene niin pitkälle, että sanoisin käytännöllisyys) menee ulkonäön edelle. Koululla on kylmä kuin keskiaikaisessa tyrmässä, enkä voisi kuvitellakaan värjötteleväni luennoilla jossain sifonkipaidassa. Mun oikeasti lämpimien vaatteiden varasto on kuitenkin erityisesti poikkeuksellisessa ilmastossa vietetyn viime talven jäljiltä todella säälittävä siitä huolimatta, että olen sitä yrittänyt paikkailla. Tämä Hennesiltä tilattu 80 % villasta valmistettu neuletakki on kyllä ollut tämän talven pelastus, eikä meikäläisen päällä kylmemmillä keleillä ole paljon muuta nähtykään. Yritin ottaa ihan kunnon asukuvan tämän nolon selfien perikuvan sijaan, mutta minkäs teet, kun ei ole fotogeenejä periytynyt ja näytin joka kuvassa tic-oireilevalta mursulta. Parempi siis vaan ottaa yläkulma ja filtterit käyttöön.

puuro

Puuro. Oivalsin kaurapuuron ihanuuden lukioikäisenä, ja siitä asti mun aamut ovatkin käynnistyneet Elovenan voimin. Keitän puuroni rasvattomaan maitoon kattilassa, ja valmistumista odotellessa ehtii tehdä leivän, tiskata muutaman astian tai pukea päälle. Puuro on vaan parasta! Se pitää nälkää, se on herkullista ja siihen voi laittaa ihan mitä vaan! Tähän päivään asti olen maustanut puuroni viime kesänä kerätyillä vadelmilla, mutta kun niitä ei ole enää montaa kourallista jäljellä, vaihdoin Xtran omenasoseeseen (piti tarkistaa pari kertaa, onko tuossa nyt kaikki tarpeelliset s:t ja e:t paikallaan, vaikea suomi). Herkkua on myös kaakaojauheella ja banaanilla tuunattu puuro. Ehkä paras juttu puurossa on, että siihen on helppo sekoittaa ällöttävänmakuinen psylliumjauhe ilman, että koko aamupala maistuu raaoilta sieniltä. Alkoipa kummasti tehdä mieli keittää puuroa!

kirja

Mukaansatempaava tarina. Joulukuussa en ehtinyt montaakaan kertaa kääntää sivua, ja olenkin kaivannut kirjaa, joka saisi minut palaamaan lukuharrastuksen pariin. Poikkesin keskiviikkona Kirjasto 10:n, jonka pokkaritarjonnasta on helppo valita omansa kuin karkkikaupasta, ja silmiini osui Hannu Rajaniemen Fraktaaliruhtinas. Luin Jean le Flambourin seikkailuista kertovan sarjan ensimmäisen osan, Kvanttivarkaan, joskus syksyllä, ja olen siitä pitäen kärkkynyt tuota toista osaa lähikirjastostani. Yritän muistaa palata tämän kirjan pariin bloginkin puolella!

keltainen

Aurinkoa! Olen hurahtanut tuollaiseen auringonkukankeltaiseen. Tai oikeastaan mihin tahansa keltaiseen. Murrettu keltainen on valitettavasti sellainen väri, joka ei mun väreihin istu millään, mutta vaikka en voisi leijonankeltaiseen villapaitaan kääriytyäkään, niin aina voin kääriä siihen mun kodin! Kuvassa vilkkuu uusi ja ihana Pandora-villamattoni sekä yksi monista uusista tyynynpäällisistä, jotka on tullut viime aikoina hankittua... Ja appelsiinit, uusi aluevaltaus! Oon kuvitellut, etten tykkää appelsiinista, mutta ne onkin oikeastaan aika hyviä. Tai siis tosi hyviä.


Pretty Little Liars. Elämä oli pitkään merkityksetöntä, niinku tv wise, kun ihan kaikki mun lempisarjat Game of Thronesista Siltaan oli tauolla, mutta tapahtui tammikuussa hyviäkin juttuja, esim. se, että Pretty Little Liars palasi tauolta! Jes! Koukutuin tähän sarjaan joskus pari vuotta sitten, kun olin ensin vilkaissut ensimmäistä jaksoa viisi minuuttia ja päättänyt, että tämä on ihan liian pelottavaa mulle. Voitin kuitenkin lopulta pelkoni, ja kolmen ja puolen tuotantokauden jälkeen on päädytty tähän: olen ihan koukussa. Tää on kyllä sellainen sarja, että sen hohtoa on vähän vaikea selittää muille. Jos en olisi katsonut alusta asti ja näkisin jonkun satunnaisen jakson telkkarista, vaihtaisin varmaan kanavaa. Mutta kun on nähnyt, miten juoni kutoutuu ja ennen kaikkea nämä ihanat hahmot kehittyvät vuosien myötä, ei voi päästää irti. Tämä on sellainen sarja, jota soisin kuviteltujen teini-ikäisten tyttärienikin katsovan! Love it love it love it!

3 kommenttia:

  1. Hei mulla on sama juttu appelsiinien kanssa! En jotenkin tykännyt niistä aikaisemmin, mutta nyt ne on alkaneet taas maistua...

    Ja puuro on kyllä pelastus! Mä tykkään kyllä tehdä sen mikrossa, ja puuro on muuten paras työeväs ikinä! Laittaa vaan rasiaan tarvittavan määrän kaurahiutaleita, töissä ei tartte kuin lisätä vettä ja heittää mikroon niin helppo ja täyttävä ruoka on valmis. Oon myös niin laiska, että kun en jaksa ottaa mitään puuron kanssa mukaan niin laitan kaurahiutaleiden joukkoon kuivattuja karpaloita tms antamaan vähän makua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh! Mun kaveri vihjas, että ne maistuu ihan erilaisilta tollee lohkottuina kuin kuorittuina, ja ehkä tässä on se salaisuus, kun heti alko maistua. :D

      Mulla ei oo mikroa, mut varmaan jossain vaiheessa se pitää taas hankkia, kun kolkuttelee omatuntoa toi hellalla keittely yhdelle ihmiselle (vie paaaljon enemmän sähköä kuin mikropuuro). Mikropuuro on kyl helppo niin kauan, kun se ei kiehu yli ja leviä pitkin mikroa, niin kuin mulle tuppaa käymään... :D Banaani ja (raastettu) omena on hyviä puuron kaa, mut niidenkin laittamisessa menee kyllä vähän aikaa. Voit jemmaa töihin oman mehukeiton? :D Mä herään aikasin vaan sitä varten, että voin puurohifistellä rauhassa. <3

      Poista
    2. Mulla kiehu mikropuurot aina yli, mutta sitten hoksasin laittaa sinne tosi vähän vettä :D Kun puuro on valmis, niin sekoittaa vaan kiehuvaa vettä samantien paksuun puurotahnaan ja puurosta tulee normaalia! Ja tadaa, ei kiehu yli! :D

      Poista