maanantai 28. lokakuuta 2013

Kootut selitykset




1.-2. Sunnuntaina oli Lintsillä Valokarnevaalien viimeinen päivä, ja käytiin siellä kääntymässä. Oli hirrrrveän kylmä, joten kovin pitkään ei ees sun taas säntäilevien lasten ja pataljoonina liikkuvien teinien keskellä viihdytty, vaan päädyttiin Kallioon juomaan vuoden ekat glögit. Ensi kesänä menen kyllä Lintsille ihan aikuisten oikeesti, jos en muuten niin kierimään Rinkelissä.
3.-4. Tämä on nyt sitten sitä syvintä ja surkeinta syksyä, kun ilma on harmaa, maa märkä ja puut paljaana. Inhottavaa. Tuo pimeys kammottaa mua jo nyt, en halua edes ajatella, millaista se on kuukauden päästä. Tulisipa lumi. Toisaalta syksykin on omalla tavallaan jännää aikaa. Ja ainakin saa juoda glögiä, käyttää kumppareita ja ihan minkä värisiä rintsikoita tahansa, kun ei ne niiden kolmen villapaidan alta kuitenkaan mihinkään näy. Enää ei tarvitse huolehtia siitäkään, tuleeko jokainen ihanan värinen lehti ikuistetuksi.
5. Töissä on mukavaa! Suorastaan tosikivaa. Välillä on ollut toki sellaisiakin päiviä, että aika matelee etananvauhdilla, tai väsyttää ja särkee päätä, mutta kuitenkin. Tykkään oikeasti tuosta hommasta, ihmiset on yleensä hyvällä tuulella ja jos niitä rupatuttaa, niin usein on jopa aikaa vähän rupatella. Tiedän jo juustoistakin jotain! Pikkuhiljaa alan tuntea työkavereitakin paremmin, ja on sellainen fiilis, että kuuluu joukkoon.
6. Oon jo suunnitellut, mitä teen ensimmäisellä palkalla, kun se joskus tulee. Paitsi maksan luottokorttimaksun ja velkoja. Ostan tän Fjällrävenin ihananihananihananihanan anorakin! Okei, en tiedä, salliiko taloudellinen tilanne oikeasti ihan vielä noin isoa hankintaa. Mutta. Mä. Tarvitsen. Ton. Takin. Se on veden-, tuulen- ja hyttysenkestävä, se on PUNAINEN ja siinä on tollainen ihana KEINOturkisreunus. Parasta. ♥ Ja siis tämähän ei ole mikään ostos, tämä on HANKINTA, joka tulee elämään mun kanssa monet, monet marraskuut ja maaliskuut.

Sellaista. Oikeastaan tämän postauksen alottamisen ja lopettamisen välillä on tapahtunut kaikenlaista jännää. Olin PMMP:n viimeisellä keikalla, ja siitä lisää myöhemmin! ♥ Ruhtinaallisen puolentoista vuorokauden syysloman jälkeen aloitin taas koulutyön raskaan raadannan. Loppusyksyyn kuuluu psykometriikkaa (yök, onneksi tää on kandivaiheen viimeinen metodikurssi), World Film History 1:stä (luennot on Orionissa, ja puolet luennosta meni ohi, kun pehmeä penkki suorastaan kutsui nukkumaan...) ja televisiotutkimusta. Onnistuin järjestelmään itselleni kaksi 10-19 koulupäivää viikossa, joten muina päivinä on sitten aikaa tehdä psykometriikan kotitehtäviä ja töitä. Elämä on laiffii ja silleesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti