tiistai 15. tammikuuta 2013

Elämäni aakkoset: B niin kuin budjetti

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kasvattina en ole hirveän innokas puhumaan rahasta muiden vaihtarien kanssa tai esimerkiksi mainostamaan sitä, että saamme valtiolta joka kuukausi ilmaista rahaa (ja siihen päälle vielä halpaa rahaa) opiskelujen tuoksi enemmän kuin on unkarilaisen keskipalkka (476.31 €, lähde Hintataso). Totuus on kuitenkin se, että opiskelijat ovat köyhiä ja tytöt kovia shoppaamaan kotimaasta riippumatta.

Kuten tuolta Hintatason sivustolta selviää, kulutustarvikkeet ja asuminen ovat täällä melkoisesti halvempia kuin Suomessa. Erityisen hyvin tämä näkyy ruoassa. Ravintolahinnat ovat kaiketi kaikkialla Euroopassa reippaasti edullisemmat kuin Suomessa keksimäärin, mutta täällä tulee helposti halvemmaksi syödä ravintolassa kuin laittaa ruokaa kotona, etenkin jos talous koostuu yhdestä lihansyöjästä. Ei tuo ravintolaruokailu minulle mitään jokailtaista hupia ole, mutta sitä ei myöskään tarvitse suunnitella ja budjetoida samalla tavalla kuin Suomessa. Edullisessa ravintolassa syö parhaimmillaan 5 eurolla, keskitason ravintolasta taas irtoaa melkein mitä tahansa pääruoka alle kympillä. Toki Budapestista löytyy huolettomalle turistille hintavampiakin vaihtoehtoja, eivätkä turistialueiden ravintolahinnat juurikan eroa suomalaisista. Viini on halpaa myös ravintolassa ja usein halvempaa kuin pulloissa tarjottava vesi. Vihannekset ovat vihanneskaupasta ostettuna huokeita, viimeksi ostin kesäkurpitsan, salaattikerän, omenoita, mandariineja, banaaneja ja porkkanoita noin 4 euron hintaan. Hedelmien hinnat seuraavat samanlaista kaavaa kuin Suomessakin: kausituotteet ovat halvimpia, tuontihedelmät kalliimpia. Kauden pituus ja etäisyydet vaikkapa eteläisen Euroopan hedelmätarhoihin ovat täällä kuitenkin otollisemmat, mikä näkyy saatavuudessa ja hinnoissa. Lisäksi esim. kurkut ja tomaatit maistuvat vielä tähänkin aikaan vuodesta joltain muultakin kuin sahanpurulta, toisin kuin koto-Suomessa. Pastat, leivät ja riisit ovat reippaasti halvempia kuin Suomessa. Itse syön Tescon ainoaa tummaa leipää, joka muistuttaa kovasti kotimaista REALia, ja maksaa 199 forinttia eli 0,67 euroa. Varsin halpaa, Pirkan ranskanleivän taisi joskus saada eurolla. Maitotuotteet ovat niin ikään jonkin verran edullisempia. Liha taas on täällä varsin kallista, jos vertaa yleiseen hintatasoon – suurin piirtein samoissa lukemissa kuin Suomessa. Toisaalta, paketin kanan... jäämiä, joista saa itse erotella syömäkelpoiset ja -kelvottomat osat, saa reilulla eurolla. Kilohinta ei tietenkään ole ihan halpa, kun puolet paketista menee roskiin. Punaista lihaa en itse oikeastaan syö, joten sen hinnoista en osaa sanoa. Kala on Szegedin paikallisia herkkuja, mutta itse en siihen kovin mielelläni täällä kajoa. Unkarista lähimpään merenrantaan on melkoinen matka, eikä niitä järviäkään oikein ole. Tuoreen kalaan olemassaolo on siis ainakin minulle myytti. Tai no, saahan Tescosta tuoretta kalaa suoraan sellaisesta 1 m x 2 m -akvaariosta... Herkut, suklaa ja erityisesti leivonnaiset ovat Unkarissa naurettavan halpoja. Parilla eurolla saa helposti kahvin/teen ja houkuttelevan näköinen, ison leivoksen siihen rinnalle. Kaurahiutaleet ovat kaupoissa hämmentävän kalliita, ja puuronsyönti onkin minulta jäänyt.

Asuminen on niin ikään halpaa meille korkeamman hintatason maiden asukkaille. Suurin osa vaihtareista asuu keskustan tuntumassa myös Budapestissä, ja hinnat pysyvät silti reilusti Suomen hintojen alapuolella. Minä maksan tästä +40 neliön kaksiostamme aivan Szegedin keskustassa seuraavaan tapaan:

Asunnon vuokra: 75 000 forinttia/2 = 252 euroa/2 = n. 130 euroa
Common cost, jonkinlainen kiinteistönhuoltomaksu: 10 000 forinttia/2 = 33 euroa/2 = n. 16 euroa
+ kaasu, vesi ja sähkö käytön mukaan

Tässä kuussa näistä tuli yhtensä 59000 forinttia eli 199 euroa/naama, ja kaasun osuus oli jostain syystä kaksinkertainen viime kuuhun verrattuna.

Entäs sitten vaatteet, kosmetiikka, hygieniatarvikkeet jne.? 2 kiloa Arielin pyykinpesujauhetta maksaa n. 1699 forinttia eli 5,7 euroa. 4 rullaa halvinta vessapaperia maksaa 199 forinttia eli 0,67 euroa, 4 rullaa Lambia 459 forinttia eli 1,54 euroa. Shampoot, hoitoaineet, kasvovoiteet yms. pyörivät suurinpiirtein samoissa hintaluokissa kuin Suomessa (esim. Nivean kasvovesi 1499 forinttia eli 5 euroa), eikä niitä halvempia vaihtoehtoja Pirkan ja Rainbow'n tapaan juurikaan ole. Tai no, on DM:n oma Balea-merkki, mutta hintalaatusuhde ei sitten olekaan enää samalla tasolla. Meikit ovat suurinpiirtein samanhintaisia kuin Suomessakin, tosin tarjolla on useampia halpoja merkkejä, joiden valikoimista voi hyvillä mielin napata sellaisia tuotteita, missä laatu ei itselle ole niin tärkeä. Tähän asti kulutustarvikkeiden hintataso on aika lailla suhteessa unkarilaisten ansioihin. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkeen.

Suomessa H&M on halpa rättikauppa ja New Yorker (joka ilmeisesti on sinnekin rantautunut) superhalpa. Unkarissa juttu on kuitenkin toinen: hinnat ovat nimittäin lähes täsmälleen samat kuin Suomessa, ja H&M:n 30 euron mekko lohkaiseekin aika ison osan palkasta. En tajua, kuinka täällä on sitten kellään varaa shoppailla Promodissa, Zarassa tai Bershkassa, jotka ovat suomalaisenkin näkökulmasta vähän hintavampia kauppoja. Vastapainoksi täällä onkin sitten paljon ns. 'kiinakauppoja', joista saa Aasiasta rahdattua tekokuitua huokeaan hintaan. Minä en noissa oikein tykkää ostoksiani tehdä, joskin muutamat sukkahousut on tullut ostettua, kun valikoima oli niin loistava. Kirpputoreja täällä on myös paljon, tosin ne muistuttavat enemmän UFFia ja muita second handeja kuin perinteisiä kirppareita myyntipöytineen. Yleensä näiden puotien ikkunoita koristavat joko Englannin tai Hollannin liput, joku valistuneempi osaisi ehkä kertoa syynkin tähän.

Ylipäätään brändituotteet ovat täällä vielä 'vaikeampia saavuttaa' kuin Suomessa. Pitäisikin tutkia, näkyykö tämä jotenkin katukuvassa. Ostin täältä Niken salikengät 14 999 forintilla, samaan 50 euron hintaan olisin saanut ne kotoakin. 50 euroa on iso raha minulle, totta kai, mutta on kummallista ajatella, että se on yhtä iso raha jollekulle työssäkäyvälle. Elektroniikka on täällä niin ikään samanhintaista kuin Suomessa. Jos iPad on Suomessa jonkinlainen statussymboli tai ainakin merkki hyvinvoinnista, mitä se mahtaakaan merkitä täällä? Internet ja puhelimenkäyttö ovat myös paikalliselle aika hintavia hupeja, eikä ihmekään, että Internet-kahvilat, yliopiston kirjasto ja ilmaisella wifillä varustetut mestat, esim. Mäkkäri, ovat täällä suosittuja paikkoja facebookata. Minulla on nykyisin käytössä suomalainen SIM-korttini, sillä tekstiviestin lähettäminen tulee sillä halvemmaksi kuin unkarilaisella prepaidilla. Täällä on joka kulmalla myös copyshopeja, joissa saa hyvään hintaan tulostettua, skannattua ja otettua kopioita. Näitä Suomeenkin, hei!

Palvelut ovat Unkarissa naurettavan halpoja. Matkailijan kannattaa siis ottaa ilo irti matalasta palkkatasosta ja hoitaa ripset, säärikarvat, kynnet ja all the works kerralla kuntoon.

Tähän asti tämä postaus on ollut enemmänkin selostusta Unkarin hintatasosta kuin minun rahankäytöstäni (lisää hintatasosta löytyy siis tosiaan Hintason sivuilta). Kuten aiemmasta voi päätellä, minulla pitäisi näillä hinnoilla melkein olla rahaa säästettäväksi asti. Kuitenkin elän aika lailla kädestä suuhun. Mihin se raha sitten menee?

Keväällä tähän kysymykseen sai kattavan (ja epämiellyttävän) vastauksen vilkaisemalla rahapussiin ja laskemalla ne kaikki 5 euron siiderikuitit ja yökerhojen sisäänpääsykuitit... Nyt minulla menee viikossa ulkona käymiseen (hah, mikä eufemismi) korkeintaan 10-15 euroa, siis vähemmän kuin Suomessa yhden illan aikana, jos matka jatkuisi baariin asti. Tämä siitä huolimatta, että Erasmus-elämä on, no, Erasmus-elämää. Meidän lempiviini (arvatkaa vaan, miksi) maksaa 299 forinttia eli noin 1 euron, ennemmin sitä siis litkii maksansa konkurssiin kuin taloutensa. Sisäänpääsy perusyökerhoihin (Budapestistä löytyy varmaan reippaasti kalliimpiakin mestoja) on 600-1000 forinttia, siis 2-3,5 euroa, ja narikkahinnat vaihtelevat välillä 50-200 forinttia = n. 0,20-0,7 euroa/per vaatekappale. Baarissa juomat ovat tietenkin vähän kalliimpia, mutta eivät ihan Suomen malliin kuitenkaan. Siiderit, oluet ja viinit saa alle 2 eurolla, cocktailit ovat hintavampia. Tavallisissa kaupoissa myytävät viinit ovat lähes poikkeuksetta paikallisia, ja joku totesi, että on tyhmää maksaa viinipullosta yli 1000 forinttia (3,5 euroa), sillä tuon jälkeen eroja ei enää juurikaan ole. Tuontiviinejä löytyy erikoiskaupoista, ja niiden hinnat ovat jo vähän lähempänä sitä, mihin Suomessa on totuttu.

Epäilenkin, että aika iso osa rahoistani menee matkustamiseen, sitä kun on tullut tehtyä aika reippaaseen tahtiin. Kuten olen kai joskus todennutkin, Szegedin yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen ilmaisen, paikallisen joukkoliikenteen. Muuten kertalippu maksaisi 320 forinttia, siis reilun euron. Budapestissa vastaava hinta on 350 forinttia. Junamatka Budapestista Szegediin maksaa opiskelijalle, -50%, 1710 forinttia eli n. 6 euroa. Nämä reissutkaan eivät siis kukkaroa kauheasti kuluta, mutta ulkomaille lähtiessähän sitä rahaa kuluu aina (paitsi se vuorokauden Romanian-matka, jonka aikana käytin noin 15 euroa, haha). Budjettimatkailu on täällä päin Eurooppaa kuitenkin varsin helppoa, kun paikasta toiseen pääsee junalla, ja Ryanair kumppaneineen lentää edullisesti. Hostelliyöstä olen maksanut 15-18 euroa, viimeksi yövyin BP:ssä mukavassa guesthousessa (Europa Centerpoint Guesthouse, suosittelen) 22 eurolla. Yksikään matkustamiseen sijoitettu euro ei kuitenkaan minusta ole tuhlattu, sillä traveling is the only thing you can buy that actually makes you richer.

Ihan mukavasti rahaa on mennyt myös vaatteisiin. Annan itselleni kyllä kiitosta siitä, että olen tehnyt vaatehankintoja varsin tiedostaen, en pelkästään taloudellisista vaan myös käytännön syistä: kaikki, mitä ostan, on joko annettava pois tai raahattava Suomeen. Fakta on kuitenkin se, ettei tällainen muodista kiinnostunut ja pynttäytymistä rakastava tytöntyllerö yksinkertaisesti voi elää muutaman asukokonaisuuden varassa koko vuotta. Niinpä vaatekaappini sisältö onkin aika lailla kolminkertaistunut. Olen käynyt nyt kaksi kertaa Suomessa täällä ollessani, ja joitakin vaatteita olen vienyt mennessäni, mutta useimmiten tuonut myös jotain muuta tänne. Kenkiä minulla oli tänne tullessa kolme paria (tennarit, ballerinat ja lenkkarit), nyt kymmenen. Osa hankinnoista on tietenkin ollut pakollisia, esim. talvivarusteet (joita olisi ollut typerää raahata tänne lokakuussa), mutta kyllä sitä on tullut ihan rehellisesti tuhlattuakin. Tavoitteenani on kuitenkin vähentää shoppailua nyt keväällä, ja sitä ajatellen toinkin niitä kesämekkoja Suomesta. Vähän tekisi kuitenkin mieli boyfriend-farkkuja ja valkoista kesämekkoa ja...

Huh, eiköhän tässä ollut ihan tarpeeksi puhetta riihikuivasta käteisestä. Vastaan kyllä mielelläni (tai otan selvää) kysymyksiin, jos jotakuta kiinnostaa aihe enemmänkin. Tällä hetkellä forintti näyttää muuten olevan poikkeuksellisen halpa valuutta, joten noihin esiin ottamiini eurohintoihin voinee varmuuden vuoksi lisätä prosentin tai pari. Unkariin matkustavalle/täällä asustelevalle hyödyllinen ohjenuora on, että paikallinen on edullista, tuontitavara kallista.

4 kommenttia:

  1. Enpä kehdannut minäkään kertoa kenellekään tienesteistäni - minä kuin sain palkkani ja päivärahani Suomesta. Minua oikeastaan ahdisti tietoisuus siitä, miten kallista elämä Unkarissa on paikallisille, enkä käsitä miten he selviävät. Tai käsitän, tekemällä useampaa duunia, maksamalla vain yhdestä veroa jos siitäkään, tekemällä pieniä voittoja ostamalla kirpputorilta jotain hyvin halvalla ja myymällä sen 1 000 forintin voitolla huuto.netin vastineessa jne. Bensa on melkein yhtä kallista kuin Suomessa, omakotitalon kaasulasku sikamainen (aika kylmä oli vierailla unkarilaisissa kodeissa talvella), netti, puhelin ym maksoivat saman verran kuin Suomessa. Puhumattakaan niistä brändi-tuotteista. No, autot ovat halvempia.
    Hei, DM:n Balea-sarjasta löytyy tosi hyviäkin tuotteita, ostin jopa pari pulloa Suomeen tuotavaksi sävyttävää shampoota ja hoitoainetta, suosittelen!
    Itse otin kaiken irti palveluiden halpuudesta: minullahan oli siellä hevonen, ja ostin yksityistunteja ja ratsutusta useamman kerran viikossa, nyt raaskin hädin tuskin ottaa tunnin kerran viikossa jos aina sitäkään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Onhan Suomessa eläminen tietysti suhteessa palkkatasoon, mutta elintaso on siitä huolimatta jotain ihan toista, myös niillä alemmilla tulotasoilla. Mutta niinhän se menee. Mekin eletään niin kuin keisarit, kun pidetään lämmitystä (myös veden) yötä päivää päällä... kylmä täällä on kyllä siitä huolimatta. :D Tuo veroasia muuten kiinnostaa, mekin kun maksetaan vuokra käteisellä, mikä on mielestäni aika jännittävä järjestely...
      Äh, unohdin kokonaan kirjoittaa palveluiden hinnoista, pitää lisätä jossain vaiheessa, kun on vähän paremmin hereillä! Kiitos kommentista ja muistutuksesta!

      Poista
  2. Loistopostaus ja muutenkin aivan upea blogi! Itse muuttamassa pian Unkariin, joten näistä on paljon apua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Hyvä, jos tästä oli jotain apua! Tervetuloa Unkariin, täällä on yleensä ihan kivaa. :D Ja se ihana kevätkin jo melkein häämöttää, jos käyttää mielikuvitusta.

      Poista