lauantai 24. marraskuuta 2012

MUSE, Budapest 20.11.2012

Olen huono hypettämään ja intoilemaan asioista, mutta kai tästä nyt pitää muutama sana kuitenkin kirjoittaa, huonolaatuisten kuvien höystämänä. Tiistaina oli siis se kauan odotettu (ja kuitenkin kuin puskan takaa eteen hyökännyt) päivä, jolloin Muse esiintyi Budapestissa. Olen kuunnellut Musea vuodesta 2006 (tai 2005?), kun Supermassive Black Hole alkoi soida radiossa. Luin muuten joskus vuonna 2008 jostakin kommentin, että ko. biisistä innostuneet eivät ole 'aitoja faneja'. Haha, mikähän siinä on, että omaa 'faniutta' on aina pakko todistella ja nostaa muiden yläpuolelle?

Oli miten oli. Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, Last.fm-kirjastossani näyttää olevan 909 artistia/yhtyettä. Jos minun pitäisi nimetä lempibändini, Muse olisi Rammsteinin rinnalla niistä toinen. Minulla on koneellani paljon sellaista musiikkia vuodelta 2006, jota en ole kuunnellut enää aikoihin, mutta Musen pistän soimaan tasaisin väliajoin. The Resistance ei iskenyt samalla tavalla kuin aiemmat albumit (joista ehdoton lempparini on Absolution), ja uuteen albumiin en ole ehtinyt vielä kunnolla tutustua, mutta keikan jälkeen sieltäkin nousi esiin helmiä.

Niin, siitä keikasta. Olen missannut Musen Suomen-keikat syystä tai toisesta, mutta kun huomasin, että uusi kiertue käy myös Budapestissa ja satun itse olemaan silloin Unkarissa, oli lippu pakko saada. Taka-ajatuksena oli myös säästää rahaa, vaikka loppujen lopuksi taisin maksaa lipustani enemmän kuin Suomessa. No jaa, kuka sitä nyt enää muistelee, kun rahat katosivat tililtä jo joskus kesäkuussa?

Suomessahan kaikki isot nimet myydään loppuun puolessa sekunninsadasosassa, joten olin koneen ääressä päivittelemässä heti, kun nettimyynti alkoi. Budapestin keikkaa tuskin myytiin loppuun, mutta ei vara venettä kaada!

Ja sitten yhtäkkiä katsoinkin kalenteriin ja tajusin, että keikkaan on enää viikko! Sitten kolme päivää, sitten kaksi, sitten yksi. Muse esiintyi siis. Papp Laszlo Sport Arenalla (Puskas Ferenc Stadionilla) Budapestissa. Minulla oli istumapaikka lavan oikealla puolella about puolivälissä kenttää, toisella rivillä. Täytyy sanoa, että kyllä minä sinne kentälle heilumaan halusin erityisesti siinä vaiheessa, kun soittolistalla oli menevämpiä biisejä! Ympärilläni tuntui vieläpä istuvan sellaisia hillittyjä kolmikymppisiä pariskuntia, joten tunnelma ei ollut ihan niin katossa kuin se olisi voinut olla. (Lisäksi loppua kohden joku käärmenainen päätti tulla eteeni keikkumaan.)


Settilistaa en nyt ryhdy tähän kokoamaan (sen löytää kuitenkin täältä, mutta täytyy sanoa, että se osui aikas nappiin! Noin joka toinen biisi oli uudelta levyltä tai The Resistancelta, ja välissä oli sitten niitä wanhoja, minulle rakkaimpia biisejä. Liikutuin jo siinä vaiheessa, kun Bellamy intron jälkeen avasi suunsa, ja kyllähän siinä silmäkulmat kostuivat, kun Hysteria kohta paukahti soimaan. Viimeistä biisiä pohjustettiin pitkällä introlla ja muistan ajatelleeni, että 'voi, kunpa saisin vielä kuulla Knights of Cydonian livenä', ja sehän sieltä tuli! Ihan huippua! Jos jotain valittamisen aihetta pitää keksiä, niin minusta tuo puolentoista tunnin setti oli liian lyhyt!



Muse paitsi kuulosti, myös näytti aivan hävyttömän hyvältä. 'Keikka' tuntuu jotenkin vähättelevältä nimitykseltä, kun kyseessä oli kuitenkin kunnon audiovisuaalinen show, spektaakkeli. Kivat värivalot ovat varmaan aika lailla vakiovaruste minkä tahansa bändin keikoilla, mutta Musen teknikoille/suunnittelijoille/mitä-ikinä-ovatkaan, täytyy kyllä nostaa hattua. Efektit eivät olleet ainoastaan näyttäviä vaan kauniita ja sopusoinnussa musiikin kanssa. Ja se musiikki! Ah! Mikä kristallinkirkas soundi! Ihan mahtavaa.


Viihdyin pääkaupungissa torstaihin asti, ja kävimme mm. vilkaisemassa joulumarkkinat. Avasimme myös suomalaisittain pikkujoulukauden, eli lämmitettiin rose-viiniä kattilassa ja laitettiin sekaan neilikkaa ja appelsiinia. Glögi-ikävä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti